Ruoantuotannon ympäristöhaitat

Ympäristön tilaan vaikuttavat monet eri tekijät, joista yksi on niinkin arkipäiväinen asia kuin ruoka. Puhdas ympäristö on ihmiselle elintärkeä. Ilman puhdasta ympäristöä ei ole puhdasta juomavettä tai ravintoa. Kaikkein köyhimmillä seuduilla ihmisten ruokavalio koostuu siitä mitä on tarjolla eikä vaihtoehtoja ole.

Ympäristöngelmat lisäävät nälänhätää

Äärirajoilleen maksimoidun ruoantuotannon vaikutukset näkyvät ilmaston lämpenemisessä ja ympäristön pilaantumisessa. Siihen käytetyt resurssit – ravinteet, energia ja vesivarat – kuluvat ja ovat paikoitellen jo kuluneet loppuun. Ravintoköyhillä alueilla nälänhätä vaikuttaa miljoonien ihmisten hyvinvointiin. Aliravitsemuksesta kärsiviä ihmisiä on kaikkialla maailmassa, mutta eniten alueilla, joissa ympäristöongelmat ovat suuria.

Valtaosa nälänhädästä kärsivistä ihmisistä elää alueilla, joiden ympäristön tila on niin huono, ettei ruoantuotanto isolla mittakaavalla ole enää mahdollista eikä ruokaa riitä kaikille sitä tarvitseville. Luonnonkatastrofit ovat saattaneet muuttaa ympäristöä peruuttamattomasti tai alun alkaenkin edellytykset ravinnontuotannolle ovat olleet heikot. Nälänhädällä ja ympäristöongelmilla on myös yhteys yhteiskunnallisten kriisien sotilaalliseen eskaloitumiseen. Näin on käynyt esimerkiksi Darfurissa Afrikassa.

Ympäristöystävällisten valintojen tekeminen

Ympäristöystävällisiin valintoihin onkin satsattava siellä, missä vaihtoehtoja on vielä tarjolla ja missä niihin on edelleen varaa. Monilla köyhillä alueilla ei ole mahdollisuutta monipuoliseen ruoantuotantoon, mutta länsimaissa se on edelleen mahdollista. Vastuuttomalta tuntuvaa viljelyä toteutetaankin taloudellisesti köyhillä alueilla Indonesiassa, Amazonilla ja Kiinassa. Ruoan todellisen alkuperän tunteminen on välttämätöntä, jotta sen vaikutuksia ympäristöön on mahdollista arvioida. Kaikki ruoka kiertää pitkän matkan ennen kuin se päätyy ostoskoriimme ja lautasellemme. Ruoantuotannon eri vaiheet olisikin syytä tunnistaa.

Eläinperäisen ravinnon ympäristöhaitat

Lihan ja siipikarjan jalostus aiheuttaa kasvihuonepäästöjä ja vie tilaa alkuperäiseltä luonnolta ja viljelyn mahdollistavalta ympäristöltä. Lihatuotanto kuluttaa myös suuren määrän vettä. Erityisesti suuri veden kulutus on ongelma, koska puhdasta vettä ei enää riitä kaikkien saataville.

Lihan tuottaminen vie enemmän maa-alaa kuin kasvien, joten lihalla ei ratkaista kasvavan maailmanväestön nälkäongelmia. Myös sen energiakertymät ovat suuret. Ei ole todennäköistä, että ihmiskunnassa siirryttäisiin suurella mittakaavalla takaisin metsästyksen pariin, joten lihatuotannon ympäristöhaitat tuskin tulevat pienenemään.

Lisää viljelyalaa saadaan hakkaamalla pois kasvistoa. Metsien hävittäminen nopeuttaa kuitenkin ilmaston lämpenemistä ja liiallinen viljely johtaa maaperään eroosioon. Onkin siis tarkkaan mietittävä kannattaako viljelyn lisääminen ja millaisia vaihtoehtoja viljelylle olisi tarjolla.

Maatalous on rehevöittänyt maailman suuria vesistöjä, minkä lisäksi ruoantuotanto ja – kulutus kuormittavat myös ilmaa. Ilmastovaikutukset syntyvät lannoitteiden käytön seurauksena ja tuotantoeläimistä.

Ympäristö yksipuolistuu. Rehuviljelmien ja karjankasvattamoiden tieltä raivataan pois monipuolista kasvistoa ja eläinlajeja. Rehevöittyneistä vesistöistä katoaa myös kasvi- ja eläinlajeja.

Kestävät valinnat omassa arjessa

Kestäviä valintoja voi tehdä suoraan ruokakaupan hyllyllä ruokaostosten yhteydessä. Eläinperäisten tuotteiden tuotanto kuormittaa ympäristöä enemmän kuin kasviperäisten tuotteiden tuotanto. Kulutusvalinnoilla on siis suuri merkitys ympäristölle.

Suuret ruokatrendit syntyvät yhä useammin ympäristöystävällisistä vaihtoehdoista. Viime aikojen trendejä ovat olleet lähiruoka, luomuruoka sekä vegaanius. Myös teknologisia parannuksia on yritetty keksiä ruoantuotannon ympäristövaikutusten keventämiseksi, vaikka niiden keksiminen ei olekaan ollut helppoa. Tästä hyvänä esimerkkinä on laboratoriojalostettu liha, jolla ei ole mitään tekemistä lihateollisuuden tuotantoeläinten lihan kanssa.

Ilmastovaikutuksia on mahdollista pienentää valitsemalla vähän kuluttavia ruokatuotteita sekä minimoimalla ruoasta kertyvää hävikkiä. Ruokahävikin pienentämisestä on syntynyt myös jonkinlainen ilmiö, johon ovat ottaneet osaa monet ravintolat, ruokakaupat, koulut ja perheet. Monet ovat myös alkaneet pohtimaan sitä, millaisissa pakkauksissa ruokatuotteensa ostavat. Vaikka pakkausten ympäristöhaitat ovat pienet, vähemmän muovia sisältävät tuotteet ovat usein ympäristöystävällisempiä kuin huolellisesti muoviin käärityt einekset ja pikaruoat.

Ympäristöongelmat näkyvät ihmisten lautasella. Yksipuolistuva kasvi- ja eläinkunta ei ole kenenkään etu, koska hyvinvoinnin edellytys on monipuolisen ravinnon saaminen. Mitä enemmän ympäristö kykenee tarjoamaan ihmisille monipuolista ja puhdasta ravintoa, sitä terveemmin, pitempään ja paremmin elämme.

Puhdas ympäristö on kaikkien etu ja sen suojelemisen tulisi olla kaikkien yhteinen tehtävä. Vastuu ympäristöstä ei lopulta ole eläimillä tai kasveilla, vaan meillä ihmisillä, joita asuu kaikkialla maailmassa. Vastuuta ei voi vierittää niille, jotka jo kärsivät ympäristöongelmien mukanaan tuomista haitoista. Vastuuta ei voi myöskään vierittää tuleville sukupolville, koska silloin saattaa olla jo liian myöhäistä. Vastuu on meillä, tässä ja nyt. Vastuunkannon voi aloittaa jo seuravalla aterialla.